Annat katseesi kiertää auringon mukana, myötäpäivään. Näet omassa laiturissa hiljalleen keinuvat, merelle haluavat veneet, jotka silloin tällöin nykäisevät kiinnitysköysiään malttamattomana. Laiturin vieressä rantasauna. Sydämessäsi läikähtää, kun ajattelet kaikkia niitä löylyjä, joita tulet siellä ottamaan. Ja kaikkia löylynjälkeisiä vilvoitteluhetkiä. Elämän pieniä iloja.
Huomaat vastarannalla Leposaaressa toisen venesataman. Ja sen takana pienen, viehättävältä ja hieman romanttiselta vaikuttavan saaren. Mietit, mistä tuo Varjosaari on saanut nimensä. Ainakin omasta näkökulmastasi se näyttää Leposaaren varjolta, ehkä selitys piileekin siinä? Entä Verkkosaari itse? Onkohan tällä paikalla joskus kuivateltu verkkoja? Muistat joskus nähneesi näillä tienoilla vanhoja troolareita, joilla meren kulta on nostettu.
Katseesi ohittaa Kulosaaren villoineen ja suurlähetystöineen. Etelässä horisonttia myötää silta, joka yhdistää kivenheiton päässä humisevan kantakaupungin itään. Sillan yli kiitävät metrojunien oranssit viivat, huomaat niiden jarruttavan läheiselle Kalasataman asemalle. Aseman tiedät olevan enemmän kuin tarpeen, sillä ympäröivästä alueesta tulee koti
25 000 uudelle asukkaalle vuoteen 2040 mennessä.
Kalasataman vieressä kohoaa kauppakeskus Redi, jonne tiedät voivasi kävellä muutamassa minuutissa. Jos hankittavaa on enemmän tai matkasi jatkuu kauemmas, hurautat Rediin helposti myös omalla autolla, omasta parkkihallista.
Redin taakse jää elinvoimainen Suvilahti, jonka sykkivät tapahtumat elävöittävät kaupunkikuvaa ja -kulttuuria paitsi kesäisin, myös talvella. Teurastamo, Helsingin ikioma Meat Packing District ravintoloineen ja tislaamoineen on sekin houkuttelevan lähellä.
Silmäsi seuraavat yhä aurinkoa, joka hiljalleen laskeutuu kohti pohjoista ja Arabianrantaa. Paitsi 5000 asukkaan koti, on Arabianranta myös osa suomalaisen teollisuuden historiaa ja sellaisena iskostunut keramiikan ystävien yhteiseen kulttuuriperimään ja kauneudenkaipuuseen.
Vielä kauempaa pohjoisesta kantautuu hiljenevän illan kohina Vanhankaupunginkoskelta.
Koski on saanut nimensä Helsingin alkuperäisestä, Kustaa Vaasan vuonna 1550 valitsemasta sijainnista. Jo tuolloin päättäjillä oli silmää logistiikan vaatimuksille – suojaisa satama ja sisämaahan johtava vesireitti auttoivat uutta kaupunkia kilpailemaan mahtavan hansakaupunki Tallinnan kanssa. Mutta nyt on nyt. Kaupunginidusta on varttunut vertailun kestävä, alati kasvava metropoli. Ja kasvu tarjoaa yhä uusia, upeita mahdollisuuksia asuinpaikan valintaan.
Auringon painuessa mailleen, jäät seuraamaan sen kajoa Verkkosaarenrannan Portuksessa sijaitsevan uuden kotisi parvekkeelta.
